Positiivinen luottotietorekisteri: mitä lainanantaja näkee sinusta?

Mitä näet rekisteristä itse — ja miten sitä kannattaa käyttää?

Rekisterin sähköisessä asiointipalvelussa näet samat tiedot kuin lainanantaja: luottosi yksityiskohtineen sekä kyselylokin. Tästä on hyötyä ainakin kolmessa tilanteessa:

• Ennen lainan hakemista: ota rekisteristä oma otteesi ja käy luottosi läpi. Kokonaiskuva omista veloista on maksuvaralaskelman ja lainojen kilpailuttamisen perusta. Jos huomaat tiedoissa virheitä, ilmoita niistä rekisterin ylläpitäjälle.
• Velkatilanteen selvittämisessä: jos luottoja on useita, rekisteri kokoaa ne yhteen näkymään. Huomaa, että rekisterin lainasummat kertovat pääoman — ulosotossa olevien velkojen korot ja kulut eivät sisälly lukuihin. Jos luottoja on kertynyt paljon, katso myös artikkelimme lainojen yhdistämisestä.
• Identiteettivarkauksilta suojautumisessa: voit asettaa asiointipalvelussa maksuttoman vapaaehtoisen luottokiellon joko toistaiseksi tai määräajaksi ja poistaa sen milloin tahansa. Luottokielto estää luotonsaannin nimissäsi, jos joku yrittää hakea lainaa tiedoillasi — ja sitä voi käyttää myös oman lainanoton hillitsemiseen.

Mitä tietoja rekisterissä ei ole?

Rekisteri kertoo paljon, mutta ei kaikkea. Lainanhakijan on hyvä tietää myös rajaukset:

• Maksuhäiriömerkinnät ovat luottotietoyhtiöiden rekistereissä, eivät positiivisessa luottotietorekisterissä.
• Menosi eivät näy rekisterissä. Lainanantaja näkee tulot ja luotot, mutta asumiskulut ja muut elinkustannukset se kysyy hakemuksessa tai arvioi laskennallisesti. Siksi hakemuksen menotiedot kannattaa täyttää huolellisesti ja rehellisesti.
• Ulosoton tilanne voi näkyä viiveellä, ja rekisterin lainasummat kertovat Takuusäätiön mukaan pääoman — ulosotossa korot ja kulut voivat olla huomattava osa velasta, mutta ne eivät sisälly rekisterin lukuihin.
• Ajantasaisuus ei ole täydellistä muutenkaan: tiedot päivittyvät luotonantajien ilmoituksista, joten aivan tuoreet muutokset eivät välttämättä näy heti.

Kokonaiskuvan omasta taloudesta joudut siis edelleen kokoamaan itse — rekisteri antaa velkapuolen ja tulopuolen, verkkopankki menopuolen.

Mitä rekisteri kertoo suomalaisten lainoista?

Rekisteri on parantanut myös viranomaisten kokonaiskuvaa kotitalouksien veloista. Suomen Pankin Euro & talous -blogin mukaan rekisterin kokonaisluottokanta oli joulukuun 2025 lopussa noin 153 miljardia euroa. Tästä niin sanottuja muita kuluttajaluottoja — joukossa valtaosa tavallisista kulutusluotoista — oli noin 17,0 miljardia euroa, ja lisäksi tili- ja korttiluottoja 7,2 miljardia euroa.

Kiinnostava yksityiskohta on ulkomaisten toimijoiden rooli: ulkomailta myönnettyjä muita kuluttajaluottoja oli noin 4,8 miljardia euroa, ja Suomen Pankin arvion mukaan valtaosa niistä on tavallisia kulutusluottoja. Rekisteri tekee näkyväksi myös sellaisen luotonannon, joka aiemmin jäi kotimaisten tilastojen ulkopuolelle — lainanhakijan kannalta tämä tarkoittaa, että myös ulkomaisesta digipankista otettu luotto näkyy seuraavalle lainanantajalle.

Sama koskee luottoja, jotka on myyty eteenpäin: Suomen Pankin mukaan perintäyhtiöiden taseissa oli rekisteristä tehtyjen laskelmien perusteella joulukuun 2025 lopussa noin 1,6 miljardin euron edestä kuluttajaluottoja. Velka ei siis katoa näkyvistä, vaikka alkuperäinen lainanantaja myisi sen perintään.

Suomen Pankki nostaa blogissaan esiin myös syyn, miksi kulutusluottojen seuranta on tärkeää: korkeakorkoiset kulutusluotot kasvattavat kotitalouden velanhoitorasitusta eli kuukausittaisia lainanhoitomenoja suhteessa tuloihin, mikä lisää maksuvaikeuksien riskiä tulojen laskiessa tai korkojen noustessa. Seurauksena voi olla maksuhäiriöitä, luottotietojen menetys tai velkakierre. Rekisteri on työkalu, jolla tätä kehitystä yritetään ehkäistä ennalta — sekä luotonantajien että lainanottajien puolella.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko lainanantaja katsoa tietojani milloin vain?

Ei. Tietojen käyttö on rajattu laissa määriteltyihin tilanteisiin, kuten luottohakemuksen käsittelyyn, luottosopimuksen muuttamiseen tai takaukseen. Näet kyselylokista, kuka tietojasi on katsonut ja miksi.

Näkyvätkö kaikki lainani rekisterissä?

Rekisteriin ilmoitetaan yksityishenkilöiden luotot laajasti: asuntolainat, autolainat, kulutusluotot, luottokortit, opintolainat ja osamaksut — myös monien ulkomaisten toimijoiden Suomeen myöntämät luotot. Esimerkiksi ulosotossa olevien velkojen tilanne voi kuitenkin näkyä viiveellä, ja summat kertovat pääoman ilman korkoja ja kuluja.

Estääkö maksuviivemerkintä lainan saamisen?

Ei automaattisesti, mutta se voi vaikeuttaa sitä. Merkintä syntyy, kun maksuerä on yli 60 päivää myöhässä, ja poistuu, kun erä on maksettu tai uudesta maksuohjelmasta on sovittu. Se on eri asia kuin luottotietoyhtiöiden maksuhäiriömerkintä.

Miten asetan itselleni luottokiellon?

Vapaaehtoisen luottokiellon voi tehdä maksutta rekisterin sähköisessä asiointipalvelussa toistaiseksi tai määräajaksi, ja sen voi poistaa milloin tahansa. Halutessasi tieto kiellosta välitetään myös luottotietoyhtiöille.

Parantaako hyvin hoidettu laina mahdollisuuksiani saada uutta lainaa?

Rekisterin ansiosta moitteeton maksuhistoria näkyy lainanantajalle tosiasiana. Lopullisen painoarvon päättää kunkin lainanantajan oma riskimalli, mutta hoidettu laina on arviossa eduksi — toisin kuin vanhassa järjestelmässä, jossa näkyivät vain ongelmat.

Vastuullinen lainaaminen: Rekisteri auttaa lainanantajaa arvioimaan maksukykyäsi, mutta vastuu omasta taloudesta on sinulla. Ota lainaa vain tarpeeseen ja mitoita kuukausierä niin, että se kestää myös tulojen notkahduksen. Jos velat aiheuttavat huolta, maksutonta ja luottamuksellista apua saa Takuusäätiön Velkalinjalta 0800 9 8009 ja kuntien talous- ja velkaneuvonnasta.